maanantai 1. huhtikuuta 2013

Kehonrakennus elämäntapana

Kirjoitan mitä kehonrakennus on omasta näkemyksestäni, en mistään tavallisesta punttien nostelusta, fitnessistä taikka laihduttamisesta, vaan kehonrakennuksesta. Mitä se tarkoittaa kun kehonrakennuksesta tulee osa jokapäiväistä elämää ja asiat rakennetaan sen ympärille.

Kehonrakennus on vaativa laji. Laji vaatii omistautumista, pitää jaksaa viikosta ja vuodesta toiseen syödä paljon, nukkua tarpeeksi ja treenata, jos aloittelija vaihetta ei lasketa. Myös tavoitteet, motivaatio ja kärsivällisyys ovat tässä lajissa korkealla.  Kehonrakennus muodostuu treenin, ruokavalion ja levon kombinaatioon, jotka kaikki yhdessä muodostavat kokonaisuuden tälle lajille. Kehonrakennus ei ole mielestäni harrastus tai edes urheilulaji, vaan elämäntapa.

Kehonrakennus(HC) on askeettista ja kurinalaista elämää. Sellaisen elämäntavan noudattaminen vaatii henkistä vahvuutta ja todella paljon motivaatiota. Kun se kuuluisa viikonloppu koittaa ja kaverit pyytävät lähtemään kaljalle, niin pitää vaan kieltäytyä, vaikka tekisikin mieli lähteä. Laji vaatii tietyn tyyppisen henkilön.

Minun mielestäni on mielyttävä tapa tehdä asiat päivittäin kehonrakennuksen lailla eli arkirutiinit ovat lähes samanlaisia joka päivä.
Omat kokemukseni askeettisuudesta ja kurinalaisuudesta ei ole mitkään parhaat, mutta ovat kehittyneet sille tasolle, että itsekuri ottaa näissä asioissa vallan: tarkka treeni, lepo ja ruokavalio. Sitä oppii sanomaan ei.

Tämän elämätavan noudattaminen on tuonut "kehonrakennuksen ulkopuolella" olevaan elämään itsekuria. Oman käytöksen hallitseminen ja päämäärätietoinen työskentely tavoitteiden saavuttamiseksi on tullut tutuksi kurinalaisuuden myötä. Kehonrakennus on vaikuttanut aika lailla omaan kaveripiiriini, ystäviini ja läheisiini. Lähinnä koska ei tule viikonloppuisin otettua sitä kuuluisaa alkoholia.

Iänikuiset kysymykset harrastuksesta negatiiviseen sävyyn ottavat päähän ja tätä ilmenee uskoakseni jokaisella, joka tietää oikeasti, että mitä tekee.

Menoni rajoittuvat kehonrakennuksen myötä. En pysty menemään pitkäksi aikaa minnekkään ilman safkaa, koska pitää taas kohta olla syömässä, paitsi jos otan mukaan ruokaa niin se on toinen juttu. Monen mielestä ei ole helppoa elää ja noudattaa kehonrakennusta elämäntapana. Kehonrakennuksen eteen  töitä tarvitsee tehdä vuorokauden ympäri. Silloin kun treenataan, syödään ja nukutaan "harrastetaan" kehonrakennusta.

Monet eivät halua, että heidän elämäänsä rajoittaa jokin tekijä. Mutta asian ei ole pakko olla niin, että kehonrakennus olisi vaikea elämäntapa, mutta siitä tulee sellainen, mikäli teet sen itsellesi. Kun on jo jonkun aikaa elänyt kehonrakennuksen lailla, niin on helppoa tehdä asioita ja noudattaa samoja rutiineja joka päivä. Kaikkeen tottuu ajanmyötä, myös kehonrakennukseen elämänätapana. Olen valinnut kehonrakennuksen elämäntavaksi jai voin sanoa vilpittömästi, että haluan elää tällä tavalla.ja pidän siitä.

Loppujen lopuksi olen sitä mieltä, että kehonrakennuksen ympärillä on hyvä elää ja nautin siitä kaikin puolin. Jos en nauttisi tästä elämäntyylistä, mitä kehonrakennus tuo, niin kovin kauaa en tätä varmasti jaksaisi.

 Nauttikaa muutenkin kaikesta, mitä elämä tuo tullessaan! Jokainen tehköön mitä tykköön, kunhan siitä asiasta osaa nauttia. En tuomitse ketään, joten toivon, että tekään ette tuomitse asiaa josta itse tykkään. Se joka haluaa ottaa sitä olutta, ottakoon! En itsekkään ole mikään absolutisti! Alkoholillakin on oma paikkansa ja aikansa jolloin sitä tulen varmasti nauttimaan!

Stressi on kyllä yllätävän korkealla välillä, koska pitäisi saada itsestään kaikki irti, mutta välillä mikään työ ei vain tunnu riittävän. Kyllähän se kieltämättä alkaa välillä vituttamaan, kun joutuu laskea treenipainoja, joka sitten johtaa itsensä syyttämiseen, että jotain on tehty väärin, kun keho ei olekkaan palautunut kunnolla. Mutta miksi kaadumme? jotta voisimme nousta takaisin ylös ja tehdä asiat paremmin kuin viimekerralla!

If you could get a second opportunity, would you take it?

Kehonrakennus elämäntapana ei ole omasta mielestäni mikään tavoitteiden hakeminen, jolloinka oltaisiin tyytyväisiä taika "valmiita". Sillä omasta mielestäni jos olet tyytyväinen siihen missä olet, niin tällöin lopetat itsesi haastamisen. Kehonrakennus ei ole ikäsidonnainen laji, vaikkakin testosterooni tasot alkavat laskea tietyssä ikävuodessa, sillä omasta mielestäni kilpaillaan vain itseään vastaan, yrittämällä haastaa sen hetkistä subjektiivista tasoa. Vaikkakin kehonrakennuksessa käydää ympärivuotista kisailua lavoilla, niin ei se oikeastaan ole kisailua, vain ja ainoastaan kirsikka kakun päällä. Sillä lavalla et "ottele" vaan tuomarit katsovat henkilöä "yksilönä" ja jotta olisit parempi, niin kisaat itseäsi vastaan!

En koskaan tule olemaan tyytyväinen siihen mitä olen saavuttanut, sillä se kaikki kalpenee sen rinnalla, mitä minun on mahdollista saavuttaa tulevaisuudessa.

Lopuksi

Kehonrakennus on yksilölaji, jossa fysiikka, symmetrisyys, mieli ja omat tavoitteet vaikuttavat. Ottakaa ihmiset selvää kehonrakennuksesta ja koettakaa elää treenin, levon ja ruokavalion ympärillä sen mukaan ainakin pari kuukautta, niin tiedätte, minkälaista tämä touhu on. PEACE OUT!

4 kommenttia:

  1. juu on siinä monelle puremista bb lifestylessä ... vaarana vaan on , että vuosien saatossa tulee niin itekeskeiseksi että muita ei olekaan . jos elää sinkkuna niin sekään ei suuri ongelma vielä ole , mutta laitapa puntariin parisuhde / ehkä joskus lapsia , siviilityö .....silloin voipi tulla onkelmaa jos ei kasetti kestä kun tulee väkisinkin eteen kompromisseja .
    toki kerrot asioista kuten sanot omasta näkökulmsta ja ilmeiseti vuosia ei pulkassa vielä bb lifestylessä ole kovin montaa , eh?
    se että noudattaa jotain systeemiä ei tee itseä sen kummemmaksi muiden silmissä eikä pitäisikään . teemme kaikki omat valintamme meitä ohjaavien arvojen pohjalta . tarpeeksi kun kuluu vuosia ja kymmeniä vuosia , voi asenne muuttua . pahin ehdottomuuus karisee ja se ei ole paha asia . se ei tarkoita , ettei tavoitteita voi olla , vaikka ei hampaat irvessä aina painaisikaan joka asiassa ( ne rutiinit ) . omasta mielestä kehonrakennus on parhaillaan mahtava elämäntapa , mutta silti ( jollei nyt astu olemaan joku mr O kandidaatti ) sopivasti päälle löysää ( viikkoja lepoa pitkin vuotta ) pitää välillä antaa . ennätyksiä ei voi ympäri vuoden tehdä . cycling the training is the key ....nuorella iällä vaan on niin kauhea kiire saada kaikki heti , myöhemmin huomaa että paljon vähemmällä olisi voinut tulla parempaa tulosta .... toki sekin on asia joka täytyy kokeilla . uskalla myös levätä !antoisaa matkaa Panu ... t vanha jarru

    VastaaPoista
  2. Harrastin kehonrakennusta 15 v säännöllisesti ja tein sen kuten teen kaikki asiat luonteeni mukaisesti täysillä. Tulosta syntyi ja nautin uudesta kehostani, ja siitä, että jaksoin aivan eritavalla tehdä kaikkea muutakin arkipäivän juttuja, kauppakassit tuli kotiin kevyesti :), itsetunto parani, laihduinkin, vaikka ylipainoa ei ollutkaan. Harjoitteluni pysäytti nivelsairaus, mutta aikansa kutakin (sukuvikana nivelsairaudet). Nykyisin kävelen paljon, liikun päivittäin ja kunto on hyvä. Myös lihakset ovat säilyneet, vaikka lopetin kehonrakennuksen 8 vuotta sitten. Rintalihaksissa ja hauiksissa on vieläkin puhtia... Voin ehdottomasti suositella jokaiselle naiselle, ja juuri tuo Panun mainitsema kurinalaisuus ja säännöllisyys on ehdottoman tärkeää.
    Hienoa, että nuoren miehen elämää ei täytä alkoholi ja baarit. Kunnioitan todella jokaista, joka jaksaa kehoa rakentaa, niin kova laji se on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy myöntää että tulee sitä välillä ratkettua taas alkoholiin viikonloppuisin ja sen jälkeen tulee morkkis koska tiedän ettei seuraavat treenit tule kulkemaan odotetulla tavalla. Mikäli tähtäät maximaaliseen lihaskasvuun, niin kehon RAKENTAMINEN vie oikeasti aikaasi muusta elämästä aivan helvetisti ja tämä on tullu itse todettua jo useampaan otteeseen.

      Jos kehonrakentaminen olisi helppoa, niin kaikkihan tätä tekisivät!

      Poista
  3. mindcontrol ....... no eiköhän nuo huiputkin välillä kallista lasia , harvoin kylläkin arvelisin . kuten totesit se tietty haittaa harjoittelua . mutta kohtuus kaikessa . ilmankin pärjää vallan mainiosti ....

    VastaaPoista